Kesää odotellessa.

Tänään oli viiminen päivä työharjottelussa ja tuossa työvaatteita pyykkikoriin lajitellessani mietin, että pukeudunkohan noihin kuteisiin enää koskaan. Kummallista miten nopeasti se kahdeksan viikkoa (tai kaksi vuotta) sitte hurahtikaan, vaikka alku tuntuki vähän nihkeältä. Mielestäni pärjäsin kuitenki oikein hyvin ja todistin itelleni selviytyväni myös keittiössä. Nyt kusi päässä hölskyen saan viettää loppuviikon vapaalla ja aloittaa kesätöissä ensi viikolla.
Tämä viiminen harjottelupäivä vaan vilahti niin nopeasti ohi, että kaikki suunniteltu niin kotona kuin työmaalla jäi enemmän tai vähemmän kesken. Nippanappa ehdin töistä verenluovutukseen paita märkänä, tukka lytyssä ja tiskirätiltä haisten. - Mutta ehdinpä kuitenkin, enkä edes pyörtyny! 

Toivon nyt oikein kesäsiä kelejä, kun saan olla muutaman päivän vapaalla. Huomena tarkotus käydä täyttämässä kirppispöytä sekä shoppailla samalla vähän vaatetta tuolta Kemin Viikkotorilta. Torstaina on päättäjäisharjotukset (!?) ja viikonlopuksi tiedossa yhdet lakkiaiset.

Koska viime postauksessa jaoin niin uskomattoman komean ja taiteellisen muffinsikuvan, on nyt pakko kompensoida tapahtunutta ja lähettää kuva kulissien takaa. Kylla kelpaa ihailla. Tuo turkoosista vuoasta tursuava leivos kävis muuten ihan kohokkaasta, harmi vaan että tarkotus oli tehdä muffineita. Mutta jos yrittäisin tehä kohokkaita, lopputulos olis ihan varmasti jotaki aivan muuta...

Ja tämä kuva tosiaan henkii uutta ammattitaitoani. (:

Kuppikakkukisa.

Kesän parhaat muffinit ottavat mittaa toisistaan Pirkan Cupcake-kisassa. Vielä ehtii leipoa, sillä tämä mittelö päättyy 31.05. Itse otin kisaan osaa seuraavalla kuvalla...

Kaivoin multaa.

Tässä teille salaisuus: en ole koskaan värjänny ite tukkaani... Kunnes tänään värjäsin, vieläpä hennalla joka ei ole yhtä simppeli levittää, kuin kaupan vaahtovärit.

Mietin ennen värimassan sekoittamista, että kehtaisinko vielä poiketa töissä hakemassa parin kumihanskoja, koska Santen väripaketissa tulevat ovat tunnetusti ihan paskat. Värjääminen olis kuitenki siirtyny taas puolella tunnilla, joten päätin sinnitellä väripaketin hanskoilla ja lopputulos näkyy kuvasta. Kuopasin värimassaa hansikoidulla kädellä tasan kerran ja totesin että on turha edes yrittää.

Jotta homma ei olis ollu liian helppoa, jouduin hoitamaan levityksen yhdellä kädellä. Silppusin nimittäin päivän aikana töissä tilliä ja silpasin palan pois peukalon kärjestä. Ärhäkän haavan sain kyllä aikaseksi, olis kai ollu sama napata pois isompiki palanen... Kuitenki, toisessa kädessä oli haavan lisäksi käyttökelvoton kumihanska, joten oli helpompi uhrata toimenpiteelle se terve ja hanskaton oikea käsi. Yritin kyllä jynssätä ja hangata käsiä saippualla sekä leikata ja rapata kynnet, vaan näyttää edelleen siltä että olen ollut kaivamassa kuoppia multamaalle.

Toistaiseksi värjäyssessio meni paljon kivuttomammin ja sotkuakin synty paljon vähemmän, mitä tavallisesti. Vedin päähän vielä pienen, halkaistun muovipussin äidin oppien mukaisesti ja päälle kietasin vielä pyyhkeen. Nyt väri on ollu päässä about 1½ tuntia ja tunnen, miten niskaan on alkanu kerääntyä kosteutta. Saunominen olis nyt kova sana tämä mäski päässä, mutta annan tämän nyt vaikuttaa vielä tunnin.

Niin, ja koska sain jopa töissä kuulla kuittailua sinisestä letistäni, sekoitin tällä kertaa tuota mahonginpunasta mustan värin joukkoon. Jännitykselä jään oottamaan, mikä on tulos...

Puhhuijjaa.

Enpä kyllä muista, koska olisin viimeksi ollu näin kipeä. Jopa kynnyksen ylitys ja vessassakäynnit tekevät nannaa näille eilen treenatuille pakaralihaksille. Tänään oli tarkotus kyllä käydä pieni lenkki tuossa lähipuistikossa ja hieman venytellä, mutta niin se vaan jäi. Huomena onneksi ehdin käymään salilla...

Eilen hain postista Naturalmestä tehdyn kimppatilauksen ja oma osuuteni sen sisällöstä paistatteleekin tuossa yllä. Tilasin vihdoin oikean dödön (vähän ehkä hävettää myöntää, että viimeiset pari kuukautta olen käyttänyt perunajauhoa tai kookosöljyä vasitun deodorantin sijaan) sekä hoitoainetta, jota tukka sittenkin tuntuu tarvitsevan... Santen mustan kasvivärin lisäksi tilasin myös tumman mahongin punaisen, jotta en enää saisi kuulla naljailua sinisestä tukastani.

Nyt lähden hemmottelemaan kutreja tuolla uudella hoitiksella ja suihkun jälkeen testaan myös tuota kristallidödöä. Olen melko naatti, vaikka päivä kului tuttua kaavaa noudattaen aina heräämisestä 7½ tunnin työpäivään sekä neljän jakson Lost-maratonilla. Työharjottelua jäljellä enää 20 tuntia, eli ensi maanantaihin. Viikonlopun sain vapaaksi harjottelusta ja se meneekin palkallisen työn merkeissä - pääsen tienaamaan loputkin ens kuun vuokrasta.

Persekateutta.

Tämä vapaapäivä on taas kerran kulunut asioilla laukkoessa ja hoidettavana on ollut niin koulu- kuin työjuttujakin. Kävin myös tatuoijan juttusilla muumikirja kainalossa. Iltapäivästä suuntasin pitkästä aikaa bodypumppiin ja otin kevyet painot välttääkseni kuolemista... Jaksoin kuitenki kyykätä ihan menestyksekkäästi kymmenen kilon taakalla ja askelkyykyissäki käytin sekä lautaa että tankoa.

Suunnittelin eilen perustavani kakkosblogin koskien urheilua ja tavoitteita kroppani suhteen. Nimikin on jo valmiina: "Parempi perse - tai ainakin pienempi" Buahhaah. Tosin uusi saitti varmaan kuolisi pystyyn koska joskus jo yhden blogin päivittäminen tekee tiukkaa enkä kuitenkaan harrasta liikuntaa niin tosissani. Siispä tyydyn varmaan heittämään tänne aina silloin tällöin jotain liikunta-aiheista postausta. Kuten vaikkapa nyt.

kuva c Pakaratreeni, Pakkotoisto

Persekateus iski siis tänään pumptunnilla ja sen vihertävällä voimalla varmaan jaksoinkin ähertää askelkyykkysarjat alusta loppuun. Totuushan on, että sitten viime kesän olen taas löystynyt ja rasvaprosentti on noussut. Viime keväänä hullaannuin salikortista ja juoksin jumpissa alvariinsa. Toisekseen kesällä pyöräilin työ- ja salimatkat (about 8 kilometriä suuntaansa), mutta muuton myötä hyötyliikunnan määrä tippu roimasti. Vaikka olen pyöreämmässä kunnossa taas kerran, olen silti melko tyytyväinen kehooni ja myös peräpäähän. Ainoastaan suoritukset ärsyttävät. Haluaisin jaksaa tehdä pitempää sarjaa, suuremmilla painoilla ja siihenhän auttaa vaan treeni. Paino tippuu vaikka olisi nälkälakossa, mutta lihasta sillä ei kasvateta. - Ja se hieno pallopyllyhän koostuu lihaksesta.

Minun heikkouksia on laiskuus ja hyvä ruoka. Tarvisin jonku ruoskimaan itteäni eteenpäin, kun (alku)innostus alkaa hiipua. Nyt olen saanu motivoitua itteäni Pakkotoiston avulla ja tulin myös liittyneeksi feissariryhmään, jonka on tarkotus olla vertaistukena laihduttajille ja kunnostaan kiinnostuneille. Myös ne joku aika sitte hankkimani treenivaatteet on vetäny salille ja jumpille. Olen myös huomanu, että kun kiinnostuu liikkumisesta, kiinnostuu myös enemmän siitä mitä suuhunsa laittaa eikä mässäile yhtä helposti.
Tosin ruoan suhteen en vaadi iteltäni mahottomia. Syön ilman omantunnontuskia spagettia, paistan wokit voissa ja sallin herkuttelupäiviä. Vastineeksi tästä odotan itseni syövän kohtuudella (vaikka elänkin syödäkseni) ja urheilevani myös. Vaikka säännöt ovat simppelit, onnistun silti välillä luistamaan.

Pumpissa sain kuitenki motivaatiota muiden painoja ja takapuolia kyyläämällä. Rehellisesti sanoen, vaikka tunnilla oli monenlaisia ihmisiä, en nähnyt yhtään hirveää persettä. Eli mitä tämä tarkoittaa? - Bodypump se on mikä takalistoa muokkaa! Täytyy seuraavan vapaapäivän tullen rynnätä salille ihmisten aikaan ja pyytää uusi treeniohjelma, missä on enemmän liikkeitä pakarallekin sekä yrittää ehtiä pari kertaa viikossa taas pumppiin.